Usein sitä tulee sanottua sitten kun. Sitten kun olen lukenut tähän kokeeseen. Sitten kun olen ylioppilas. Sitten kun minulla on työpaikka ja rahaa. Sitten kun minulla on aikaa.Sitten kun minua kiinostaa.
Sitten kun olen kasvanut ihmisenä.
Sitten minä matkustan maailmalle, tapaan ihmisiä, nauran elämälle, kerron mikä minua OIKEASTI vaivaa. Sitten minä toteutan unelmani ja nautin siitä, mitä minulle on annettu. Paljon enemmän kuin monelle muulle. Sillä välin kulutetaan aikaa lukemalla oikeasta elämästä kirjoista ja naistenlehtien "koe hehkeä Venetsia" kolumneista. Koitetaan rämpiä tavoitteesta toiseen ja pidetään yllä hyvää uskoa, sekä aitoa suomalaista sisua.
Monta kertaa autoa ajaessani minule on juolahtanut mieleen kumma ajatus. Mitä jos jatkaisinkin ajamista? Ajaisinkin suoraan helsinkiin, ostaisin vähillä rahoillani lentolipun, oneway, ja todistaisin itselleni, että Venetsia on hehkeä. Elämästä lukemisen sijaan, eläisin. Olisin spontaani ja hehkuva, täynnä intoa ja rohkeutta. Ihan sama, vaikka kaikki rahat menisivät lentolippuun, eikä hotellihuonetta olisi. Iskisin komean miehen ja käyttäisin sen jääkaappia. Menisin pimeisiintöihin tiskariksi, koittaisin puhua espanjaa italialaisille.
Sitten tajuan, että minulla ei ole rahaa edes niihin lentolippuihin. Että meikän naamalla ei Alejandroja tai Luigeja isketä. Että luultavasti joku raiskaisi minut ja myisi elimeni mustassa marketissa.
Vilkutan porintielle ja ajan kotiin.
Noin evolutiivisesti ajatellen elämisen tarkoitus on selviytyä ja lisääntyä. Go and prosper. Ihmiskunnan täyttäessä tätä tehtävää sangen tehokkaasti, on ns. korkeammalle kastille jäänyt paljon vapaa-aikaa. Vasta viime vuosikymmeninä on alkanut valolamput vilkkua suuremmankin joukon päässä ja on tajuttu, että kaikille elämän konsepti ei ole sama. Jotkut kun yrittävät taistella hengestään, kun Halonen heittää hölkkälenkkiään, Niinistö kampanjoi vaimonsa kanssa ja Haavisto kävelee kotiin kokouksesta pipo päässä.
Niimpä oma elämäntehtäväni ja -tarkoitukseni on tyhjentää se pissa päästä. Kulkea pitkin kuumia aavikoita ja kosteita savanneja. Oppia ja nähdä, opettaa muille. Koittaa ymmärtää, luoda tasa-arvoista maailmaa. Nähdä missä on menty pieleen. Pystyä lopulta toteamaan, että en vain lukenut, vaan myös kirjoitin elämästä. En väistellyt elämää sitten ku ja jos toteamilla. Loin uutta, taistelin, nautin.
Oppia elämään itselleni ja muille. Elämän tarkoitus on vetää yhtä köyttä ja löytää paikka omalle pepullensa. Sellainen paikka, että kun siinä istuu, niin penkki tuntuu mukavalta ja ympärillä on tärkeät ihmiset. Tältä paikalta näkee hyvin ja saa äänensä kuuluviin. Tältä paikalta voi varmistaa, että muutkin saavat hyvän paikan.
Niin minä aion tehdä, siiten kun olen iso.
Skumppa on paras tapa kevennyttää reppua ja halvan budjetin kaverille suosittelenkin pienempää ja isompaa pulloa. Parhaan salaatin saa Tampereen The Grillistä ja jälkiruoka jäätelön siitä vastapäätä, italialaisesta gelateriasta.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti